Kuuntelin, äänitin ja kuvasin Konnunsuon säilöönottoyksikössä ja Kajaanissa Laoufi Nasreddineä viikon ajan. Nasreddine kertoi aina uudelleen päätymisestään Suomeen ja suhteestaan maahan, jossa hänen kaksivuotias tyttärensä asuu. Nasreddinen on mahdotonta tavata tytärtään, jonka isyyttä hän ei voi todistaa. Fragmentaarisissa kertomuksen osissa toistui Suomeen tulon vaikeus ja syy, tytär. Teos perustuu Nasreddinen kanssa käytyihin keskusteluihin, taukoihin, tapahtumien uudelleen kertomiseen ja tarinan fragmenttien yhdistämiseen kokonaisuudeksi. Teos esittää yhden mahdollisen tavan koota tapaamiset yhteen.